Ihanat pelargonit

Varma kevään merkki on se, että viileällä kuistilla talvehtineet pelargonit alkavat osoittaa heräilyn merkkejä: uusia lehdenalkuja puskee rungosta esiin ja kasvin olemus muuttuu ryhdikkäämmäksi. Talven aikana kellastuneista lehdistä paljas varsi pukkaa sivuversoja esiin ja jokunen kukkavarsikin on näkyvissä. Aurinko saa kasveihin hurahtaneen pelargonienkin suhteen liikkeelle. Hurahdusta ei helpota se, että sattumalta ajelee Keudan puutarhaoppilaitoksen ohi juuri pelargonipäivien aikaan.Pelargoneihin on helppo ihastua! Erilaisia lehtimuotoja, monenvärisiä kukkia ja etenkin tuoksuja! Pelargonilajeja ja lajikeryhmiä on monta: tähtipelargonit, tulppaanipelargonit, piparminttupelargonit, ruusunnuppupelargonit, kääpiöpelargonit, miniatyyripelargonit, enkelipelargonit, tuoksupelargonit... Kesäkukiksi myytävät pelargonit ovat riippa- tai kotipelargoneja ja kiistatta juuri niitä, joita voi suositella pihan paahteisimmallekin paikalle. Pelargonit viihtyvät hyvin kuivassa ja lämpimässä ja niiden kauhistus on juuristossa seisova vesi.Maaliskuu on parasta aikaa huoltaa pelargonit: vaihtaa ne tarvittaessa suurempaan ruukkuun, lisätä uutta multaa joko koko ruukkuun tai ruukun pinnalle, aloittaa viikoittainen lannoitus ja ottaa kasveista pistokkaita.Pelargonin pistokkaat ovat ihania tuliaisia ja niitä jakaessaan tulee jatkaneeksi vanhaa suomalaista perinnettä! Noin kymmenen sentin mittainen pistokas otetaan aina hyvinvoivasta, kastellusta kasvista ja leikataan emokasvista irti terävällä veitsellä saksien sijaan, jotta varren johtosolukko ei vaurioidu. Paras kohta leikata pistokas irti on noin puolen sentin etäisyydeltä lehtihangasta eli varren kohdasta, jossa kasvaa lehtiä. Juurrutettavan kasvin alimmat lehdet poistetaan, jotta ne eivät osu veteen tai multaan. Pistokas voidaan juurruttaa vesilasissa ja laittaa multaan kun kasviin on kasvanut muutamia juuria. Pistokkaan voi työntää myös suoraan multaan, kunhan huolehtii siitä, että multa pysyy kosteana.Paras tapa taata tämä on laittaa pistokasruukun ympärille muovipussi, josta on leikattu yksi kulma auki. Pelargonit viihtyvät parhaiten hiekansekaisessa ilmavassa mullassa. Multa tuppaa tiivistymään ruukussa ajan kuluessa ja siksi mullanvaihto onkin kasveille perusteltua.Omaan pelargonikokoelmaani olisi löytynyt Pelargonipäiviltä vaikka mitä lajikkeita, mutta tila ei anna ihan kaikille myöten. Arvostan itse erilaisia lehtimuotoja ja -värejä ja tuoksuja, ja kasvit valikoituivatkin niillä perusteilla.'Bornholm' on vanha ruotsalainen ruusunnuppupelargoni ja sen kukat ovat voimakkaan punaiset. Lehtisuonet ovat kuulemma alkuperäisesti vaurioituneet viruksen vuoksi, mutta ominaisuus on saatu säilytettyä jalostuksessa.Virallinen tuoksupelargoni Pelargonium 'Fragrans', joka otti vähän nokkiinsa uudelleenistutuksesta.'Orange Fizz', jonka suhteen aion tulevana kesänä kokeilla rungollisen pelargonin kasvatusta. Mahdollisimman suoravartinen pelargoni tuetaan tukikeppiin ja ohjataan latvan kasvua leikkaamalla se sopivaan korkeuteen ja typistämällä latvaan kasvavia versoja, jotta ne tuuheutuvat. Tämän yksilön varsi on jo melko puutunut, katsotaan loppukesästä miltä tämä näyttää!'Lady Plymouth' tuoksuva värikäslehtinen pelargoni jossa on pienet vaalean liilat kukat.Pelargoneja käytetään maustamiseen ja lääkekasviksikin, ja sitä perua lienee tämän sitruunantuoksuisen kasvin nimi 'Dr. Westerlund Blomma'.'Good Vibrations' joka valikoitui ostoslaatikkoon puhtaasti fiiliksen ja nimen perusteella! Näiden lisäksi Mäntsälästä kotiutui muutama muu, jonka seurauksena "pelargonikuistilla" on nyt vähän ruuhkaa. Huomaatteko muuten kuka erilainen viihtyy oikein hyvin näiden hurmaavien kaunokaisten seurassa?Talvettaminen on monelle pelargonianystävälle haaste. Paikan pitäisi olla sen verran viileä, että pelargonialle järjestyy luonnollinen lepokausi. Tähän sopii mainiosti viileä ikkunalauta tai puolilämmin varasto tai kuisti. Pelargonit voi viedä talveksi myös kellariin jos lämpötila siellä ei mene pakkasen puolelle. Tärkeää on, että mitä vähemmän valoa pelargoni saa, sitä vähemmän sitä myös kastellaan. Omat pelargonini talvehtivat noin kymmenen asteen lämmössä kuistilla ja saavat pienen lirauksen vettä joka toinen viikko. Valon lisääntyessä lisään kastelua ja vähitellen lannoitustakin. Pelargoni on ravinteiden suhteen suuriruokainen kaveri.Pelargoni kasvaa luonnonvaraisena Etelä-Afrikassa jopa metrin korkuisena pensaana. Osa omista tuoksupelargonioistani on jo melko luonnonvaraisen oloisia, en ole raaskinut leikata ihanasti roikkuvista ja kiemurtelevista oksista pistokkaitakaan, joten ovat saaneet rehottaa rauhassa. Ja saavat edelleen.Pelargoniaa voi hyvin kasvattaa myös siemenestä. Siemenet itävät hitaasti, joten pelargoni kannattaa kylvää jo tammi - helmikuulla ja antaa pienille taimille lisävaloa kunnes luonnonvaloa on riittävästi. Taimet latvotaan eli kärki leikataan pois kun ne ovat kasvattaneet selvän varren. Pienet taimet kasvavat tanakammiksi huoneenlämpöä hieman viileämmässä. Pelargonien valmiita pikkutaimia on keväisin hyvin saatavilla, joten kannattaa kurkistella kasvien nimilappuihin ja etsiskellä kasvatettavaksi mielenkiintoisia lajikkeita!