Chilin kasvatus

Aika moni hurahtaa hyötykasvien viljelyyn chilien kautta. Chilit itävät hyvin, ovat kasvuolojen suhteen melko vaatimattomia ja sadon kanssakin useimmiten onnistuu. Oman sadon chilejä on helppoa kuivata, säilöä tai syödä aivan sellaisenaan.

Chilin kasvatus on puutarha-aloittelijallekin palkitsevaa! Jos chilien viljelyssä on aiemmin mennyt jokin mönkään tai et ole vielä kokeillut tätä koukuttavaa kasvia, nappaa tästä muutama vinkki viljelyyn! Chilejä voi kasvattaa niin ikkunalaudalla kuin puutarhassakin.

Ne pitävät lämpimästä, joten viileänä kesänä ne tarvitsevat mahdollisimman aurinkoisen, sateelta suojaisen ja tuulettoman paikan

Chili tarvitsee tiivistymättömän, hengittävän kasvualustan, joten tarkoitukseen sopii lannoitettu ja kalkittu turpeeton tai hiekkainen puutarhamulta. Chiliä viljellään kaupallisilla kasvihuoneilla usein vesiviljelyssä kivivilla-alustassa. Myös kookoskuitu sopii myös kasvualustaksi ilmavuutensa ansiosta. Kasvualustaa voidaan parantaa esimerkiksi mullan sekaan sekoitettavalla perliitillä.

Chilin siementen kylvö ja taimikasvatus

Chilin siemenet kylvetään hiekansekaiseen kylvömultaan kasvatusolosuhteista riippuen tammi-huhtikuussa ja peitetään ohuella multakerroksella tai vermikuliitilla. Jos aloitat kasvatuksen varhain, tarvitset kasvilampun jotta taimet saavat tarpeeksi valoa eivätkä kasva huiteloiksi.

Siemenet itävät noin kahden viikon sisällä ja taimien esikasvatus kestää noin 8-12 viikkoa. Tasaisesta kosteudesta on huolehdittava sumuttamalla ja peittämällä viljelmä muovilla. Hyväksi todettuja chililajikkeita järkevän kokoisissa annospusseissa löydät esimerkiksi Hyötykasviyhdistyksen verkkokaupasta.

Aloittelijoillekin sopivia lajikkeita ovat esimerkiksi 'Hungarian Hot Wax', 'Apache' tai 'Cheyenne'. Oma suosikkini on 'Bolivian Rainbow' . Chili, jossa lehdet, kukat ja hedelmät ovat upean värikkäät!

Chilin siemenet itävät lämpimässä ja sopiva lämpötila kaikissa kasvuvaiheissa on 21- 30℃, tosin lajikkeiden välillä on eroja lämpötilojen siedon suhteen. Kun itäneet taimet ovat kasvattaneet yhden lehtiparin sirkkalehtien lisäksi, koulitaan taimi suurempaan ruukkuun tai kivivillakuutio nostetaan kivivilla-alustalle.

Kun kasvissa on muutama lehtipari, voidaan chili latvoa kasvun tuuheuttamiseksi. Tämä tarkoittaa latvan katkaisua juuri lehtiparin yläpuolelta.

Chilin kukka vaatii hedelmäksi kehittyäkseen pölytyksen, mikä voidaan hoitaa kasvihuoneessa ravistelemalla kasveja, sutimalla ikkunalautaviljelmän kukkia pehmeällä siveltimellä tai huolehtimalla pölyttäjien pääsystä kukkien luo. Tuulikin voi hoitaa pölytyksen.

Chilin lannoitus

Taimien ollessa noin 10 cm:n mittaisia ravitaan niitä typpipitosella rehevää kasvua tukevalla lannoitteella. Lannoitukseen sopii esimerkiksi Nekon kasviravinne, jolla voi taimien lisäksi lannoittaa kodin viherkasvit.

Kukinnan alkaessa lannoitusuhde muutetaan eli kaliumin ja fosforin suhdetta typpeen nostetaan, tässä vaiheessa hyvä ja helppokäyttöinen lannoite on Nekon nestemäinen luonnonlannoite.

Suhteuta aina kastelu ja lannoitus vallitsevaan lämpötilaan ja huoneilman kosteuteen. Kuivassa ja kuumassa huoneilmassa ikkunalaudalla chilit tarvitsevat kastelua ja lannoitustakin enemmän kuin viileällä terassilla kasvavat kaverinsa.

Chilin kasvuvaatimukset

Erityisesti korkeassa lämpötilassa kasvihuoneviljelyssä chili vaatii paljon vettä, mutta kasvualusta ei saisi kuitenkaan olla liian märkä ja tiivistynyt. Chilin lehdet roikkuvat märkyydestä samoin kuin liiasta kuivuudestakin.

Myös harmaahome on uhkana jos kasvualusta on jatkuvasti liian kostea. Paras kastelutulos saavutetaan altakastelulla. Mitä pienemmässä ruukussa chilejä kasvatat, sitä enemmän joudut huolehtimaan kastelusta. Chili kyllä viihtyy pienessäkin ruukussa mutta suuressa astiassa voit saada rotevakasvuisesta lajikkeesta jo yhden kesän aikana oikein komean puun!

Lämpötila ei saisi kasvatuksessa laskea yöllä alle 15℃. Kukintavaiheessa lämpötilan tulee olla alle 30℃ koska liian lämpimässä kukat putoavat herkästi. Chilin kasvatus vaatii myös paljon valoa. Kasvihuoneessa olosuhteet ovat otolliset, mutta kuumuus ja auringon aiheuttamat polttovioitukset voivat olla kasvuston uhkana. Ammattimaisessa chilinviljelyssä kasveja valotetaan rytmillä 20 tuntia valoa/ 4 tuntia pimeää.

Tuholaiset chilin kiusana

Chilin kiusana ovat helposti tuhohyönteiset, aivan kuten paprikankin. Itse suosin näillä kasveilla ruukkuviljelyä siksi että tuholaisongelmaan puuttuminen on helpompaa. Kasvit on helppo ottaa eristykseen ja tarkkailuun tai suihkuttaa puhtaaksi tuholaisista. Tai hankkiutua pahoin saastuneista yksilöistä eroon.

Muista että tuholaisten torjunnassa aktiivinen kasvien havainnointi on ykkösjuttu. Jos kasveissa näkyy jo runsaasti vihannespunkin seittiä, on ötökkäpopulaatiosta eroon pääseminen hankalaa. Kasvintuhoojista chilinviljelyssä tavallisimpia ovat ansarijauhiaiset, punkit ja kirvat.

Kaupallisella kasvihuoneella chilikasvustoon voidaankin jo taimivaiheessa levittää esim. petopunkkia, hyvishyönteistä jolla biologisesti torjutaan vihannespunkkien lisääntyminen. Tuholaiset viihtyvät kuivassa ja kuumassa ilmassa joten sumuttele kasveja aika ajoin.

Chilin kasvatus palkitaan

Chilin kasvatus palkitaan kauniilla, monenkirjavilla ja -makuisilla hedelmillä. Satoa voi korjata kasveista heti kun hedelmät alkavat värittyä (esimerkiksi syksyllä kun kylmät ilmat alkavat uhata satoa), maukkaampi tulos kuitenkin tulee kun antaa hedelmän kypsyä auringossa rauhassa.

Chilin ulkokuori ei ole tulinen, joten sadonkorjuun voi tehdä paljain käsin toisin kuin jatkokäsittelyn, jossa tarvitaan suojahanskoja kapsaisiinin poltteen estämiseksi. Ja jos tykkäät työskennellä paljain käsin, kannattaa piilolinssit ottaa pois silmistä ennen chilin käsittelyä eikä sen jälkeen!

Runsasta satoa kasvatettaessa chili tarvitsee tuentaa pystyssä kasvaakseen. Yleensä riittää että kasvin päärunko tuetaan narulla kasvihuoneen rakenteisiin tai tukevalla kepillä ruukun pohjasta saakka.

Itse tykkään kuivattaa chilit huoneenlämmössä. Kosteana syksynä huoneilmakin voi olla kosteaa joten on syytä tarkkailla että hedelmät todella kuivuvat eivätkä homehdu. Helppo tapa kuivatukseen on kuivatella halkaistuja hedelmiä kiertoilmauunissa matalla lämmöllä.

Chilien tulisuutta mitataan Scovillen asteikolla kemisti Wilbur Scovillen mukaan. Mittayksikkö on SHU = Scoville Heat Units. Tulisuuden aiheuttaa kapsaisiini-yhdiste, jonka pitoisuutta mitattiin alunperin makutesteillä.

Testissä alkoholiin sekoitettua kapsaisiinia laimennettiin niin monta kertaa sokerivedellä, että maistajat eivät tunteneet liuoksessa tulisuutta. Nykyään raskaatkin makutestit korvaa laboratoriotesti HPLC (high pressure liquid chromatography).

Scovillen asteikko alkaa nollasta (esim. paprika). Yhä tulisempia chililajikkeita löydetään koko ajan. Yhdeksi tulisimmista on mainittu ´Carolina Reaper´ jonka SHU:ksi on mitattu keskimäärin 1,5 miljoonaa. Kapsaisiinia on pääosin hedelmän siemenkiinnikkeissä ja chilin sisäpinnan kalvossa. Tulisimmissa lajikkeissa kapsaisiinipisaroita voi nähdä jopa chilin sisäpinnalla.Yksi kotimaisen chilintuotannon edelläkävijöistä on Osuuskunta Närpiön vihannes, joka on aloittanut chilin kasvihuonetuotannon vuosia sitten. Viljelyssä ovat lajikkeet Medina, Orange Flame, Centella ja Star Flame. Närpiössä chilin taimessa on yleensä neljä latvaa ja ja yhdellä viljelyneliöllä kasvaa kymmenen latvaa. Satoa poimitaan n. 100 kg kahdesti viikossa.

Chilin kotiviljelijä saa jo muutamastakin hedelmästä iloa!